tiistai 27. maaliskuuta 2012

Pyöräily on paras tapa liikkua – ainakin hyvän sään aikana

Ilma on raikas ja suloisia tuoksuja täynnä heti aamukuuden jälkeen, kun poljen kohti työpaikkaa. Voin pitää yllä hyvää vauhtia, sillä pyörätiellä ei ole tähän aikaan vielä tungosta. Maisemat vaihtuvat vilkkaasti, ja mietin samalla, miksi pyöräily on niin mukavaa.

Pyörällä on helppo liikkua. Kulkeminen ei ole muiden aikatauluista kiinni. Pyörällä voi poiketa pyörätien sijasta vaikka metsäpolulle eikä pyörälle ole vaikea löytää pysäköintipaikkaa. Tarvittaessa pyörän voi kantaa vaikka sisälle. Pyörän hankkimisen jälkeen pyöräily ei maksa mitään. Pyöräily on erinomaista hyötyliikuntaa. Pyörällä pääsee paikasta toiseen omassa tahdissa. Keskustassa ja lyhyillä matkoilla pyörä on usein autoa nopeampi kulkutapa. Pyöräily ei aiheuta päästöjä eikä melua. Pyöräilemällä voi kätevästi tutustua uusiin paikkoihin ja mennä vaikka eväsretkelle kaverin kanssa.

Pyöräilyn monista hyvistä puolista huolimatta harvalle se on kuitenkaan pääasiallinen kulkumuoto. Pyöräilyn kulkutapaosuus pääkaupunkiseudulla on noin kahdeksan prosentin luokkaa. Talvella se on sitäkin alhaisempi. Helsingin seudun pohjoinen sijainti ei kuitenkaan ole syy vähäiselle pyöräilylle. Suomen johtavassa pyöräilykaupungissa Oulussa pyöräilyn kulkutapaosuus on noin 22 %. Vain noin 40 % ei pyöräile talvisin lainkaan, kun sama luku on Suomessa yleensä 60–80 %. Oulussa pyöräilykult­tuurilla on pitkä historia. Pyöräilyn mahdollisuuksia on edistetty järjestelmällisesti jo 1960-luvulta alkaen. Talvipyöräilyä on tuettu muun mu­assa talvikunnossapitoa ja priorisointia kehittämällä. Tällä hetkellä Oulussa on käynnissä kehittämishanke, jossa talvipyöräilyn edistäminen tukee Oulu-brändin rakentamista.

Pyöräilyä pyritään edistämään kansallisellakin tasolla. Liikenne- ja viestintäministeriön keväällä 2011 julkaisema ”Kävelyn ja pyöräilyn val­takunnallinen strategia 2020” pyrkii saamaan pyöräilylle oman, poliit­tisesti tunnustetun aseman liikennejär­jestelmässä muiden kulkutapojen joukossa. Strategia ja siihen liittyvä toimenpidesuunnitelma muo­dostavat kokonaisuuden, jonka tavoitteena on lisätä kävely- ja pyörämatkojen määrää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja vastaavasti vähentää henkilöautomatkoja.

Toimenpidesuunnitelman tavoitteena on kannustaa ja mahdollistaa ihmisiä va­litsemaan pyöräily ainakin osalla matkoistaan. Pyörämatkatavoitteen saavut­tamiseen tarvitaan vain 1–2 uutta pyörämatkaa viikossa henkilöä kohti, kun laskuissa ovat mukana kaikki ne suomalaiset, joille pyöräily on iän ja terveyden puolesta mahdollista.

Helsingin seudulla on käynnissä HSL:n vetämä projekti, jossa määritellään Helsingin seudun pää­pyöräilyverkko ja sen laatukäytävät, jotka yhdessä kattavat merkittävimmät työmatka- ja asiointireitit. Laadukas ja toimiva pyöräilyverkko tekee pyöräilystä todellisen kulkutapavaihtoeh­don. Verkkoa kehittämällä voidaan parantaa pyöräilyn kilpailukykyä. Työ on osa Helsingin seudun liikenne­järjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2011). Pyö­räilyn pääreittien parantamista korostetaan myös valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräi­lyn toimenpidesuunnitelmassa.

Työssä hahmotellaan yhtenäinen, jatkuva ja laadukas verkosto, joka lisää pyöräilyn houkuttelevuutta. Suunnitelmassa määritel­lään pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2020 sekä toteuttamisohjelma, jossa on listattu kiireelliset, vuoden 2016 loppuun mennessä toteutettavat toimenpiteet. Mukana työssä ovat Helsingin seudun kunnat ja Uudenmaan ELY-keskus.

Helsingissä on käynnissä pyöräilyn edistämisprojekti. Tavoitteena on nostaa pyörämatkojen osuus Helsingissä 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2010 osuus oli yhdeksän prosenttia. Muutokseen pyritään pyöräilykäsitystä uudistamalla: suunnittelussa pyöräilyä ei enää rinnasteta jalankulkuun vaan ajoneuvoliikenteeseen. Projektiin sisältyy mm. pyörätaskujen ja uusien pyöräteiden rakentamista. Suunnitteilla on myös helppokäyttöinen ja turvallinen pyörien säilytyskalusto esimerkiksi pyörien liityntäpysäköintiä varten asemille ja terminaaleihin. Pitkään vireillä ollut pyöräkeskus on toteutumassa Kampin Narinkkatorille ensi kesänä. Keskuksen on tarkoitus tarjota 12.6. lähtien mm. pyörien säilytystä, huoltoa ja vuokrausta. Samana päivänä otetaan käyttöön Töölönlahden ja Ruoholahden välinen Baana-pyöräilyväylä ja avataan Fiilari-näyttely info- ja näyttelytila Laiturilla.

Muillakin Helsingin seudun kunnilla on omia pyöräilyn edistämishankkeitaan. Esimerkiksi Vantaa on nostanut toimenpidelistalle erilaisia infran parannuksia kuten pyörätien jatkeiden merkitsemisen ajorataan, ajoradan ja pyörätien välisten luiskien korjaamisen, viitoituksen ja keskikatkoviivan merkitsemisen pääpyöräteille sekä liityntäpyöräpysäköinnin lisäämisen ja pysäköinnin turvallisuuden parantamisen.

Uutta kaupunkipyöräjärjestelmää on odoteltu Helsingissä jo muutaman vuoden. Vanhat kaupunkipyörät olivat viimeisen kerran käytössä kesällä 2009. Kahden eri kilpailutuksen jälkeen Helsinki on saamassa uudet pyörät kesäksi 2013. Kaupunkipyöriä on tulossa noin 500 kappaletta reiluun 30 telineeseen kantakaupungin alueelle. Pyörän käyttö edellyttää rekisteröitymistä, millä karsitaan pyöriin kohdistuvaa hävikkiä ja ilkivaltaa. Telineestä pyörän saa helposti käyttöönsä matkakortilla ja rekisteröinnin yhteydessä itse määrittelemällään tunnusluvulla. Kaupunkipyöräjärjestelmän halutaan olevan osa joukkoliikenteen matkaketjua. Jos järjestelmä osoittautuu toimivaksi, sitä on mahdollisuus laajentaa. Järjestelmän hankinnasta vastaa HKL.

Saavun työpaikalleni vajaan puolentoista tunnin ja 30 kilometrin jälkeen hikisenä, mutta onnellisena. Käyn pikaisesti suihkussa ja tartun päivän töihin. On tärkeää, että pyöräilyn infraan panostetaan ja pyöräilyyn kannustetaan niin työpaikan kuin viranomaistenkin taholta. Kaikista toimenpiteistä huolimatta on kuitenkin ymmärrettävää, ettei pyöräily sovi kaikille. Esimerkiksi 30 kilometrin matka voi olla joillekin joko ajallisesti tai matkallisesti liian pitkä. En itsekään polje sitä talvisin.

Tarja Jääskeläinen, erikoissuunnittelija, HSL

11 kommenttia:

  1. Eikö ole vähän hassua, että näinkin persoonallisella otteella kirjoitettu blogiteksti kuitenkin julkaistaan nimettömänä? Kuka on tekstin "minä"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet - nyt on kirjoittaja lisätty ja jatkossa kaikki HSL:n blogitekstit saavat allekirjoituksen.

      Poista
  2. Hei,

    pyöriä saattaa tosiaan tulla alkuun vain 500 (vaikka sopivampi luku olisi 1500), mutta asemia varmasti tulee kyllä yli 30. Ainakin 50 asemaa on tämänhetkisen ajatuksen mukaan tulossa jo 500 pyörälle.

    Wieniläiset, joilla on JCDX:n vanhin kaupunkipyöräjärjestelmä ja siis kokemusta ehtinyt kertyä, olivat sitä meiltä että alle 80 asemalla ei kannattaisi aloittaa ollenkaan. Mutta kunhan nyt jollain päästään liikkeelle ja sitten korjataan systeemi asialliseksi mahdollisimman nopeasti. Tärkeää on mieltää järjestelmä osaksi joukkoliikennettä, eikä turisteille suunnatuksi.

    Kai kaupunkipyörät muuten tulevat näkymään reittioppaassa yhtenä optiona? Siis yhdistettynä joukkoliikennematkoihin.

    Lisää kaupunkipyöristä mm Kaupunkifillarissa, http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2012/02/25/mihin-kaupunkipyorien-asemat/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,

      olet oikeassa, pyörätelineitä on tulossa noin 50. Blogin kirjoitushetkellä minulla oli tiedossa tuo pienempi määrä.

      Poista
  3. Ja vielä, pääpyöräreittiverkko on hieno tavoite (olen itsekin ollut pyöräilyfoorumissa mukana sitä suunnittelemassa), mutta se ei nähdäkseni ole keskeisin asia pyöräilyn kulkutapaosuuden nostamisessa.

    Noin 90% pyörämatkoista on 5km tai alle. Niissä on myös suurin potentiaali pyörämatkojen lisäämiselle. Kaltaisesi 30km pyöärilijät ja jopa itseni kaltaiset 10km pyöärilijät ovat pieni vähemmistö. Parin kilsan matkoilla pääreitistö palavelee vain sattumalta. Siksi tärkeintä on paikallisten pyöräreittien parantaminen, erityisesti mitä tulee asemien ympäristöihin ja kantakaupunkiin.

    VastaaPoista
  4. Pyöräily on kivaa ja terveellistä, mutta eihän sen harrastamiseen tarvita vuokrapyöriä tai pumppausasemia. Jokainen kai voi hommata oman pyörän ja pumpun.

    VastaaPoista
  5. Asun Pohjois-Espoossa noin 3 kilometrin verran kehä 3 ulkopuolella. Teitä pitkin on matkaa 16 kilometriä töihin Ilmalaan. Menishän se pyörällä mutta ennen sitä pitäisi tiputtaa kaksi lasta päiväkotiin. Julkisilla kestää (bussi 29 + a-juna) noin 1h 15 minuuttia töihin. Autolla 15 min. Elil pyöräily ei onnistu ja julkisilla kulkeminen on erittäin hidasta. Ei siis kannusta ollenkaan "vihreään ja ympäristöystävälliseen" työmatkailuun. Koska siis HSL voisi pitää itseänsä ns Vihreänä vaihtoehtona tai ylipäätänsä tarjota tasavertaisia julkisia kulkuneuvopalveluita? Koska käyttöön otetaan ns pienlinja-autoja haja-asutusreitteihin ja muutetaan muutenkin reitit hieman enemmän "sukkulamaiseksi"? Koska meidän syrjäseutuasukkaiden busseihin tulee mahdollisuus ottaa pyörä kyytiin? Pyöräreittejä on, joo, mutta nekin on vain rikkaiden alueella sekä siellä, missä on ihmisiä eniten. Tämähän on kaupunkien asia eikä HSL:n. Terv. kunnallisvaaliehdokas -Jani H, Espoo-

    VastaaPoista
  6. On aika kuvaavaa, että suunnittelija kannustaa 30 km:n työmatkaan käyttämään polkupyörää ja 3 tuntia aikaa päivässä työmatkaan. Haloo - missä realismi?! Ei ole kenelläkään lapsiperheen vanhemmalla 3 tuntia aikaa ajella nautiskelemassa työmatkasta. Ilmeisesti suunnittelijat miettivät työkseen, miten ihmiset pakotetaan pyöränselkään - eikä esim. suunnitella bussilinjoja palvelemaan työmatkalaisia. Työmatkani on 15 kilomertiä, Helsingin sisäinen. Pyörällä ja yhdellä bussilla (ei tarvitse edes vaihtaa) menee täsmälleen sama aika tähän matkaan. Autolla puolet julkisten/pyöräilyn ajasta. Julkinen liikenne tai pyöräily lisää työmatka-aikaani 100%. Työmatkani ei ole työaikaa, toisin kuin ehkä liikenteensuunnittelijalla? Ei paljon naurata, kun haluaisi tulla toimeen mahdollisimman vähällä autoilulla. Kahden aikuisen ja yhden lapsen perheeseen tarvitaan ilmeisesti 2 autoa, suoran bussireitin varrella asuessaan, että päästään 15 km:n työmatka kulkemaan alle 4 tunnin vanhempien päivittäisestä ajasta.

    Voisitteko käyttää aikaanne järjelliseen työhön, eikä haihatteluun liikunnan ilojen liittämisellä pakolliseen työmatkaliikenteeseen.

    Vihjeeksi vaikka Ala-Tikkurilan ja Rautatieaseman välisen suoran bussiliikenteen kehittäminen Kehä III:a ja Tuusulanväylää käyttäen. Yksinkertaisesti esim. bussilinjat 70 T ja V voisivat kulkea molempiin suuntiin osittain Tuusulanväylää ja Kehä III:a. Silloin linja palvelisi myös Helsingin Pohjoisinta osaa jotensakin järkevästi. Tällaisen ajatuksen toteuttamiseen ei ilmeisesti liikenteensuunnittelijoiden pää riitä, kun on hikisenä aikaa pyöräillä yli 3:kin tuntia päivässä. Ilmeisesti ei työt juuri paina?

    VastaaPoista
  7. Olen itse aktiivipyöräilijä,mutta on turha vertailla Suomea johonkin Amsterdamiin tai edes Tanskaan,jo pelkät sääolot ovat niin erilaiset.
    Eikä valtaosalla ihmisistä ole mitään halua/mahdollisuuksia jatkuvasti pyöräillä hikisinä/jalat jumissa työpaikoilleen tai muille asioilleen. Pyöräily ei ole mikään ratkaisu Hgin liikenneonglemiin laajemmalla tasolla.
    En pidä itse aktiivipyöräilijänä myöskään yhtään näistä Salermon ajamista pyörätasku ym.ratkaisuista,en tod.halua tunkea itteni sinne moottoriliikenteen sekaan,eikä bussien kulkua pidä vaikeuttaa tunkemalla esim.Hämeentielle joku pyöräilykaista sekaan,jolla ei ole etenkään talviaikaan kuin pikkumarginaalikäyttäjäryhmä.
    Ja ihan joka paikkaan ei pidä rakentaa myöskään miljoonia maksavia ali/ylikulkutunneleita,useimmissa paikoissa pärjätään ihan ilmankin käytännön järkeä normaalisti käyttäen.
    Baana yes,muuten jäitä hattuun ja löytyy tuhat ja sata pyöräkäistoja ym.tärkeämpääkin investointia.

    VastaaPoista
  8. Silloin tällöin Espoossa ja täältä Helsingin suuntaan pyöräilevänä jaksaa ärsyttää se, ettei pyöräteitä ole merkitty johdonmukaisesti. Yksi viitta kahden kilometrin välein ei paljon auta varsinkaan mutkaisilla ulkoilureiteillä, samoin ilman varoitusta katoavat pyöräkaistat saavat hermostumaan. Olarista Kannelmäkeen on myös jotakuinkin mahdotonta selvitä ilman karttaa, vaikka pyöräily on nopein valinta tuolle reitille. Toisaalta esimerkiksi Olarista Tapiolaan pyöräillessä saa seistä jatkuvasti valoissa, mikä on omiaan hidastamaan matkaa - satunnainen pyöräilijä kun ei niitä sujuvampia kiertoteitä ilman karttaa löydä.

    VastaaPoista
  9. No ei ole jos joutuu mennä 5 päivää ja 1 päivänä 10km jonkun tyhmän bussilakon takia!!!

    VastaaPoista