Linjan 55 reitti muuttuu syksyllä

Linjan 55 reitti muuttuu syksyllä

HSL kiittää kaikkia vilkkaaseen keskusteluun osallistuneita

Kumpula-seura ry on selvittänyt  linjan 55 liikennöintiä Kumpulanmäen kautta samanaikaisesti HSL:n blogikeskustelun kanssa. Seura on lähettänyt HSL:lle kirjelmän sekä tekemänsä asukaskyselyn yhteenvedon.

Sekä blogikommenttien että asukaskyselyn lopputulema on, että noin kolmannekselle asukkaista lisääntyvä bussiliikenne on ensisijaisesti häiriötekijä, kun taas kaksi kolmasosaa näkee muutoksen parannuksena Kumpulanmäen joukkoliikennepalveluihin.

Saatujen kommenttien pohjalta HSL on päättänyt, että linjan kaikki lähdöt ajetaan Kumpulanmäen kautta. Muutos tulee voimaan syysliikennekauden alkaessa 12.8.2013. Jatkossa linjan reitti kulkee Kumpulanmäen kautta linjan entiselle K-reitille: Kustaa Vaasan tie – Pietari Kalmin katu – Gustaf Hällströmin katu – Väinö Auerin katu – Intiankatu. Erillinen reitti 55K lakkautetaan.

Blogikommenteissa on esitetty myös monia muita kommentteja, jotka eivät ole rajoittuneet pelkästään linjaan 55. Kiitämme myös näistä kysymyksistä, ehdotuksista ja mielipiteistä, jotka ovat arvokasta palautetta jatkosuunnittelua silmälläpitäen. Monissa kommenteissa on kaipailtu takaisin linjan 55 vanhaa reittiä, ja yhtenä syynä on mainittu linjan hitaus Kalasataman kautta kulkevalla reitillään. Linjaa hidasti erityisesti marras-joulukuussa Hermannin rantatien ja Hämeentien valo-ohjausjärjestelmä. Tilanne on kohentunut vuodenvaihteesta lähtien, kun järjestelmään on tehty muutoksia.

Muutamissa kommenteissa on myös moitittu linjan pysäkkijärjestelyjä Hakaniemessä ja Kaivokadulla. Linjalle on toivottu pysäkkiä Ateneumin eteen. Harmillista, mutta linjan Keskuskadulla sijaitseva lähtöpysäkki ei mahdollista Ateneumin pysäkin sujuvaa käyttämistä. Hakaniemessä vuodenvaihteen reittimuutoksen yhteydessä käyttöön otetun pysäkin sijainti Hakaniementorin kulmassa puolestaan perustuu linjan Merihaan kautta kulkevaan reittiin.

Mennäänkö bussilla Kumpulanmäelle myös viikonloppuisin?

HSL:n tavoitteena on vähentää yksittäisten linjojen poikkeavia reittejä ja yksinkertaistaa joukkoliikenteen linjastoa, jotta joukkoliikenteen käyttäminen olisi helpompaa ja havainnollisempaa.

Miten linjan 55 reittimuutos Kumpulanmäen kautta vaikuttaisi liikkumiseesi? Onko mielestäsi suunnittelussa otettu huomioon sinulle tärkeät asiat? HSL:n joukkoliikennesuunnittelijat toivovat asukkailta ja Kumpulanmäen bussimatkustajilta kommentteja linjan 55 reittimuutoksesta.

Reittimuutos lyhyesti

Tiedelinja 506 sekä linjan 55 K-vuorot ovat syksystä 2009 kulkeneet Kumpulanmäen kautta. Tiedelinja liikennöi arkisin kello 05-22 ja linjan 55 K-vuorot ajetaan Kumpulanmäelle 07-17.

Kumpulanmäen joukkoliikenneyhteyksiä olisi mahdollista parantaa edelleen muuttamalla linjan 55 aamu- ja iltavuorojen sekä viikonloppuvuorojen reittiä kulkemaan Väinö Auerin kadun kautta. Muutos hyödyttäisi etenkin niitä Kumpulanmäen pysäkkien käyttäjiä, joille Kustaa Vaasan tien pysäkit ovat jyrkän mäen vuoksi hankalassa paikassa. Muutos parantaisi myös Kumpulan kampuksen sekä liikuntakeskuksen bussiyhteyksiä, kun bussi kulkisi Kumpulanmäelle myös viikonloppuisin. Varsinkin liikuntakeskuksen asiakkaille muutos olisi selvä parannus kulkuyhteyksiin, koska keskuksen käyttö painottuu iltoihin ja viikonloppuihin.

Kaikkien linjan 55 vuorojen ajaminen samaa reittiä helpottaisi myös reitin muistamista. Kumpulanmäellä on noin 600 asukasta ja kampuksella työskentelevien ja opiskelevien määrä on yli 6 000 henkeä.

Kumpulanmäki ei kuitenkaan ole bussiliikenteen näkökulmasta täysin ongelmaton paikka. Varjopuolena muutoksessa ovat Väinö Auerin kadun ahtaus ja talviliikenteeseen liittyvät ongelmat. Kumpulanmäen jyrkimpiin  kohtiin on asennettu katulämmitys varmistamaan bussien kulkua mäellä. Pahimmilla talvikeleillä myös pysäköintiä on rajoitettu, jotta bussiliikenteelle jäisi riittävästi kulkutilaa. Nykyiseen verrattuna bussiliikenne lisäisi myös melu- ja päästöhaittoja myöhäisillan ja viikonlopun tunteina. Reittimuutos pidentäisi myös matka-aikaa noin minuutilla Koskelan ja keskustan välillä.

Reittimuutos on mahdollinen aikaisintaan elokuussa 2013,  jos päätös tehdään alkukeväästä.

Kommentoi uusia bussilinjoja

Pääkaupunkiseudun useiden bussilinjojen reitit muuttuivat syysliikenteen alkaessa 13. elokuuta.

Eniten linjastomuutokset vaikuttivat Etelä-Helsingin alueella. Helsingin kantakaupungin bussilinjoja on muun muassa siirretty pois ruuhkaisimmilta katuosuuksilta ja samalla vuorovälejä on yhtenäistetty. Joitain erillisiä aamuyölinjoja on lakkautettu ja korvattu peruslinjojen uusilla N-reiteillä.

Myös monien Vantaan linjojen reitit muuttuvat. Joitakin muutoksia tuli myös seutulinjoille, Espoon sisäisille linjoille sekä Keravan bussilinjoille.

Muutosten tavoitteena on ollut parantaa monipuolisesti bussiliikennettä pääkaupunkiseudulla. Suunnitelmat ovat olleet kuntalaisten kommentoitavina tammikuussa, ennen kuin HSL:n hallitus päätti niistä. Suunnitelmia muokattiin saadun palautteen perusteella ja hallitukselle esitettiin myös vaihtoehtoisia suunnitelmia. Keskustelu muutoksista on jatkunut vilkkaana muun muassa tällä palstalla, ja palautetta on tullut suoraan myös HSL:n suunnittelijoille. Osa palautteesta on myönteistä, etenkin jos matka-aika on lyhentynyt.

HSL seuraa linjastomuutoksen vaikutuksia ja valmistelee muutoksia, jos ne näyttävät tarpeellisilta. Hätiköityihin ratkaisuihin ei ole kuitenkaan syytä ryhtyä, vaan matkustajille on annettava aikaa löytää muuttuneet reitit. Tämä voi kestää kuukausia. Palautetta kuitenkin antavat useimmiten ne, joiden yhteyksissä tapahtuu heikennystä. Palvelun parantumisesta annetaan harvemmin kiitosta. Siksi muutosten valmistelu on tehtävä tasapuolisista lähtökohdista eikä vain saadun kriittisen palautteen perusteella.

Miksi muutos on tehty

Vaikka osa yhteyksistä on muuttunut vaihdollisiksi, on samalla muodostettu tiheällä vuorovälillä (ruuhka-aikoina 3 – 5 minuutin välein ja ruuhka ajan ulkopuolella 5 – 8 minuutin välein) liikennöitäviä osuuksia. Vaihtamisesta aiheutuva haitta on selvästi vähäisempi, kun vaihtoyhteyttä ei joudu odottamaan kauan. Tiheän vuorovälin tuoma vapaus matkustaa ilman aikatauluja on merkittävä matkustajamääriä lisäävä tekijä.

Linjastomuutos parantaa liikennöinnin taloutta, kun liikenne keskittyy entistä enemmän osuuksille, joissa kysyntä on vilkasta eivätkä bussit kärsi niin pahoin muun liikenteen aiheuttamista ruuhkista.
Nyt poistetut reittiosuudet ovat palvelleet suhteellisen pientä matkustajajoukkoa, mutta niiden aiheuttama epäluotettavuus bussien aikataulussa pysymiseen on haitannut suurta matkustajajoukkoa. Aikataulujen epäluotettavuudesta johtuen yhteisiä reittiosuuksia kulkeneiden linjojen bussit ovat myös usein kulkeneet peräkkäin.

Pyöräily on paras tapa liikkua – ainakin hyvän sään aikana

Ilma on raikas ja suloisia tuoksuja täynnä heti aamukuuden jälkeen, kun poljen kohti työpaikkaa. Voin pitää yllä hyvää vauhtia, sillä pyörätiellä ei ole tähän aikaan vielä tungosta. Maisemat vaihtuvat vilkkaasti, ja mietin samalla, miksi pyöräily on niin mukavaa.

Pyörällä on helppo liikkua. Kulkeminen ei ole muiden aikatauluista kiinni. Pyörällä voi poiketa pyörätien sijasta vaikka metsäpolulle eikä pyörälle ole vaikea löytää pysäköintipaikkaa. Tarvittaessa pyörän voi kantaa vaikka sisälle. Pyörän hankkimisen jälkeen pyöräily ei maksa mitään. Pyöräily on erinomaista hyötyliikuntaa. Pyörällä pääsee paikasta toiseen omassa tahdissa. Keskustassa ja lyhyillä matkoilla pyörä on usein autoa nopeampi kulkutapa. Pyöräily ei aiheuta päästöjä eikä melua. Pyöräilemällä voi kätevästi tutustua uusiin paikkoihin ja mennä vaikka eväsretkelle kaverin kanssa.

Pyöräilyn monista hyvistä puolista huolimatta harvalle se on kuitenkaan pääasiallinen kulkumuoto. Pyöräilyn kulkutapaosuus pääkaupunkiseudulla on noin kahdeksan prosentin luokkaa. Talvella se on sitäkin alhaisempi. Helsingin seudun pohjoinen sijainti ei kuitenkaan ole syy vähäiselle pyöräilylle. Suomen johtavassa pyöräilykaupungissa Oulussa pyöräilyn kulkutapaosuus on noin 22 %. Vain noin 40 % ei pyöräile talvisin lainkaan, kun sama luku on Suomessa yleensä 60–80 %. Oulussa pyöräilykult­tuurilla on pitkä historia. Pyöräilyn mahdollisuuksia on edistetty järjestelmällisesti jo 1960-luvulta alkaen. Talvipyöräilyä on tuettu muun mu­assa talvikunnossapitoa ja priorisointia kehittämällä. Tällä hetkellä Oulussa on käynnissä kehittämishanke, jossa talvipyöräilyn edistäminen tukee Oulu-brändin rakentamista.

Pyöräilyä pyritään edistämään kansallisellakin tasolla. Liikenne- ja viestintäministeriön keväällä 2011 julkaisema ”Kävelyn ja pyöräilyn val­takunnallinen strategia 2020” pyrkii saamaan pyöräilylle oman, poliit­tisesti tunnustetun aseman liikennejär­jestelmässä muiden kulkutapojen joukossa. Strategia ja siihen liittyvä toimenpidesuunnitelma muo­dostavat kokonaisuuden, jonka tavoitteena on lisätä kävely- ja pyörämatkojen määrää 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja vastaavasti vähentää henkilöautomatkoja.

Toimenpidesuunnitelman tavoitteena on kannustaa ja mahdollistaa ihmisiä va­litsemaan pyöräily ainakin osalla matkoistaan. Pyörämatkatavoitteen saavut­tamiseen tarvitaan vain 1–2 uutta pyörämatkaa viikossa henkilöä kohti, kun laskuissa ovat mukana kaikki ne suomalaiset, joille pyöräily on iän ja terveyden puolesta mahdollista.

Helsingin seudulla on käynnissä HSL:n vetämä projekti, jossa määritellään Helsingin seudun pää­pyöräilyverkko ja sen laatukäytävät, jotka yhdessä kattavat merkittävimmät työmatka- ja asiointireitit. Laadukas ja toimiva pyöräilyverkko tekee pyöräilystä todellisen kulkutapavaihtoeh­don. Verkkoa kehittämällä voidaan parantaa pyöräilyn kilpailukykyä. Työ on osa Helsingin seudun liikenne­järjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2011). Pyö­räilyn pääreittien parantamista korostetaan myös valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräi­lyn toimenpidesuunnitelmassa.

Työssä hahmotellaan yhtenäinen, jatkuva ja laadukas verkosto, joka lisää pyöräilyn houkuttelevuutta. Suunnitelmassa määritel­lään pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle 2020 sekä toteuttamisohjelma, jossa on listattu kiireelliset, vuoden 2016 loppuun mennessä toteutettavat toimenpiteet. Mukana työssä ovat Helsingin seudun kunnat ja Uudenmaan ELY-keskus.

Helsingissä on käynnissä pyöräilyn edistämisprojekti. Tavoitteena on nostaa pyörämatkojen osuus Helsingissä 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2010 osuus oli yhdeksän prosenttia. Muutokseen pyritään pyöräilykäsitystä uudistamalla: suunnittelussa pyöräilyä ei enää rinnasteta jalankulkuun vaan ajoneuvoliikenteeseen. Projektiin sisältyy mm. pyörätaskujen ja uusien pyöräteiden rakentamista. Suunnitteilla on myös helppokäyttöinen ja turvallinen pyörien säilytyskalusto esimerkiksi pyörien liityntäpysäköintiä varten asemille ja terminaaleihin. Pitkään vireillä ollut pyöräkeskus on toteutumassa Kampin Narinkkatorille ensi kesänä. Keskuksen on tarkoitus tarjota 12.6. lähtien mm. pyörien säilytystä, huoltoa ja vuokrausta. Samana päivänä otetaan käyttöön Töölönlahden ja Ruoholahden välinen Baana-pyöräilyväylä ja avataan Fiilari-näyttely info- ja näyttelytila Laiturilla.

Muillakin Helsingin seudun kunnilla on omia pyöräilyn edistämishankkeitaan. Esimerkiksi Vantaa on nostanut toimenpidelistalle erilaisia infran parannuksia kuten pyörätien jatkeiden merkitsemisen ajorataan, ajoradan ja pyörätien välisten luiskien korjaamisen, viitoituksen ja keskikatkoviivan merkitsemisen pääpyöräteille sekä liityntäpyöräpysäköinnin lisäämisen ja pysäköinnin turvallisuuden parantamisen.

Uutta kaupunkipyöräjärjestelmää on odoteltu Helsingissä jo muutaman vuoden. Vanhat kaupunkipyörät olivat viimeisen kerran käytössä kesällä 2009. Kahden eri kilpailutuksen jälkeen Helsinki on saamassa uudet pyörät kesäksi 2013. Kaupunkipyöriä on tulossa noin 500 kappaletta reiluun 30 telineeseen kantakaupungin alueelle. Pyörän käyttö edellyttää rekisteröitymistä, millä karsitaan pyöriin kohdistuvaa hävikkiä ja ilkivaltaa. Telineestä pyörän saa helposti käyttöönsä matkakortilla ja rekisteröinnin yhteydessä itse määrittelemällään tunnusluvulla. Kaupunkipyöräjärjestelmän halutaan olevan osa joukkoliikenteen matkaketjua. Jos järjestelmä osoittautuu toimivaksi, sitä on mahdollisuus laajentaa. Järjestelmän hankinnasta vastaa HKL.

Saavun työpaikalleni vajaan puolentoista tunnin ja 30 kilometrin jälkeen hikisenä, mutta onnellisena. Käyn pikaisesti suihkussa ja tartun päivän töihin. On tärkeää, että pyöräilyn infraan panostetaan ja pyöräilyyn kannustetaan niin työpaikan kuin viranomaistenkin taholta. Kaikista toimenpiteistä huolimatta on kuitenkin ymmärrettävää, ettei pyöräily sovi kaikille. Esimerkiksi 30 kilometrin matka voi olla joillekin joko ajallisesti tai matkallisesti liian pitkä. En itsekään polje sitä talvisin.

Tarja Jääskeläinen, erikoissuunnittelija, HSL