Seuraavassa esittelemme tekemiemme ratkaisujen taustaa.
Vyöhykemalli ohjaa aloitusnäkymää
HSL:n matkakortinlukijat on alusta asti suunniteltu
tilanteeseen, jossa HSL-alueen lippujärjestelmä perustuu vyöhykkeisiin
nykyisten kunnanrajojen sijaan. Tästä syystä nyt laitteilla näkyvä
aloitusnäkymä on itse asiassa vain väliaikainen.
Näyttö tarjoaa samat lippuvaihtoehdot kuin nykyinenkin
matkakortinlukija. Koska tilaa on rajallisesti, eri lipputyyppejä ei kannata
kuvata kovin kattavasti matkakortinlukijassa. Ehkä tässä yhteydessä itse
matkakortinlukijaa suurempi ongelma liittyykin lippujen nimiin ja niistä
kerrottuun informaatioon muissa tuotteissa. Tämä on yksi niistä asioista, johon
aiomme erityisesti kiinnittää huomiota uuteen vyöhykemalliin siirtyessämme.
Markus Kuuranta esitteli aloitusnäkymään vaihtoehtoisen mallin, jossa painikkeet oli levennetty koko näytön levyisiksi ja jossa mukana
oli myös eri vyöhykkeiden värikoodaus.
Koska painikkeet tulevat näillä näkymin muuttumaan uusiin vuoden 2018 alussa
vyöhykemallin myötä, ja koska vyöhykkeitä lopulta todennäköisesti tulee enemmän
kuin vain neljä, uudet vyöhykkeet eivät esitetyllä tavalla mahtuisi näytölle.
Lisäksi haluamme pitää painikkeiden sijainnit ennallaan, jotta matkanteko
sujuisi uudella vyöhykemallilla intuitiivisesti jo kerran opitulla tavalla. Erityisesti
näkövammaiset ovat toivoneet, että painikkeet pysyisivät käyttöliittymissä aina
samoilla paikoilla.
Toisin sanottuna haluamme siis pitää laitteen käyttölogiikan ja painikkeiden sijainnit samoina HSL-alueen laajenemisesta riippumatta.
Eri vyöhykkeiden merkitseminen eri väreillä on myös
teknisesti mahdollista, mutta siihen liittyy toisentyyppinen pohdittava seikka
– nimittäin se, mihin HSL värejä käyttää. Toistaiseksi olemme käyttäneet värejä
eri liikennevälineiden kuvaamiseen: bussi on sininen, ratikka on vihreä, metro ja runkobussit ovat oransseja, juna on violetti ja polkupyörä on keltainen. Tässä yhteydessä
erityyppisten lippujen koodaaminen väreillä voisi muodostaa tilanteen, jossa
ihminen pikaisella vilkaisulla luulisi olevansa ostamassa metro- tai
junalippuja, ei matkustusoikeutta tietylle alueelle. Emme kuitenkaan tyrmää
ideaa. Toistaiseksi eri lippujen tai vyöhykkeiden koodaamisesta väreillä
kortinlukijassa ei kuitenkaan ole suunnitelmia.
Se on ihan OK
OK-painike on herättänyt kysymyksiä ja keskustelua.
OK-näkymä tulee esiin matkakortinlukijoissa sen jälkeen, kun lippuvalinta on
tehty. Osa matkustajista on jo tässä vaiheessa koettanut näyttää korttia
lukijalle, minkä seurauksena ei ole tapahtunut mitään. Arvolipun ostajan on
siis ensin painettava OK-painiketta, ja vasta sen jälkeen kortinlukija on
valmis veloittamaan matkan matkakortilta.
Tätä on pidetty ylimääräisenä vaiheena, joka suotta hidastaa
kortinlukijan käyttämistä. Perustelut OK-nappia vastaan ovat ymmärrettäviä,
mutta meidän vaakakupissamme painoivat enemmän perustelut painikkeen puolesta.
Mikäli laitteessa ei olisi OK-painiketta, lukija olisi jatkuvasti valmis
veloittamaan matkakortilta oston. Asiakkaan tulisi tällöin pitää kortti kaukana
lukijasta virheiden välttämiseksi. OK-painikkeen vuoksi lukijaa on mahdollista
käyttää yhdellä kädellä ilman riskiä epäonnistumisesta. Juuri tämä on ollut
yksi tärkeimmistä laitteen suunnittelun lähtökohdista.
Ostotapahtuman voi myös peruuttaa ennen matkakortin
näyttämistä X-painikkeella. Nykyään HSL saa vuosittain tuhansia
korvaushakemuksia väärin leimatuista lipuista, kun tällaista
perumismahdollisuutta ei ole. Sekä X- että OK-painikkeella pyritään nimenomaan
tarttumaan tähän ongelmaan.
Tilannetta voisi verrata lankapuhelimen käyttöön. OK-nappi
on kuin kännyköiden vihreä luuri -näppäin: yhteys muodostetaan vasta, kun sitä
erikseen pyydetään. Lankapuhelimet taas alkavat muodostaa yhteyttä heti, kun
kenenkään tai minkään puhelinnumero oli näppäilty. Näppituntumalta arvioimme, että
lankapuhelinaikoina vääriin numeroihin soitettiin huomattavasti nykyistä
enemmän.
OK-painikkeen rooli korostuu etenkin tulevassa
vyöhykemallissa, jossa asiakkaan tulee valita vyöhyke tai vyöhykkeet, jolla hän
matkustaa. Testasimme tätä ominaisuutta asiakkailla. Nykyisen vyöhykemallin
mukaisella käyttöliittymällä osa asiakkaista piti OK-nappia tarpeettomana,
mutta vyöhykemallin mukaisessa tilanteessa OK-painiketta ei kyseenalaistettu.
Tiivistettynä: maailma ilman matkakortinlukijan
OK-painiketta on mahdollinen, mutta olisiko se parempi? Toistaiseksi olemme
sitä mieltä, että ei ole. Olemme silti koko ajan valmiudessa tarkastelemaan
asiaa, kun saamme lisää kokemusta lukijoista aidossa matkustuskäytössä.
Sarjan muut osat:
HSL:n uuden matkakortinlukijan synty, osa I: Matkakortinlukijoiden maailma
HSL:n uuden matkakortinlukijan synty, osa II: Kolme haastetta
Sarjan muut osat:
HSL:n uuden matkakortinlukijan synty, osa I: Matkakortinlukijoiden maailma
HSL:n uuden matkakortinlukijan synty, osa II: Kolme haastetta
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKuten Markus Kuuranta on esittänyt blogissaan, on aivan käsittämätöntä että yleisin, eli sisäisen lipun painike, on kauimpana aikuiskäyttäjän katsekorkeudesta. Ymmärrän, että olemalla alinpana, se on lähinnä kortinlukualuetta, mutta loogisin järjestys on ylhäältä alas hintajärjestyksessä.
VastaaPoistaPuhutte siitä, miten kortinlukijan nykyinen näkymä on väliaikainen. Olettaen - ja tämä siis erittäin vastahakoisesti - että vyöhykeuudistus todellakin toteutetaan aikataulun mukaan alkuvuodesta 2018, on siihen kuitenkin puolitoista vuotta aikaa. Väittäisin että tämä on riittävän pitkä aika vaatiakseen toimivaa ja - kuten itsekin sanoitte! - intuitiivista ja hyvää ratkaisua käyttöliittymään. Ja jos vyöhykeuudistus myöhäsyitsikin, ei kenestäkään tunnu että tilanne pakottaa käyttämään huonoa järjestelmää luvattua pidepään.
Koska vyöhyke ABCD (ja mahdollisesti EF) tulee painalluslogiikaltaan olemaan erilainen kuin "123L ratikka", on hieman heikkoa perustella Markuksen ehdotuksen hylkääminen sen perusteella, että näkörajoitteisille on parasta, ettei nappien järjestys muutu. Vaikka tämä pitää toki paikkansa, eikö juuri heidän(kin) kannalta olisi parempi käyttää suurempia painike-alueita, jotka täyttää koko ruudun? Lisäksi Markuksen esittämään näkymään mahtuu kuvaukset lippujen voimassaoloaluiseta, jota te kuvasitte olevan nykyisen uuden näkymän puutekohtia. Jos myönnätte sen puutealueeksi, ja sille on ehdotettu ratkaisu, miksette ota parannusehdotusta vastaan?
VastaaPoistaPainikkeet ovat tuossa järjestyksessä halvimmasta kalleimpaan tulevaa kaarimallia silmällä pitäen. Tuolloin painikkeet on sijoitettu siten, että halvimmat liput ovat alimpana.
VastaaPoistaHalusimme, että valintaa voisi muuttaa sujuvasti ennen hyväksyntää, samoin että ryhmää voisi kasvattaa vyöhykkeen valinnan jälkeen. Näiden vuoksi vyöhykepainikkeiden lisäksi tarvitaan toinen rivi muita toimintoja varten.
Miksi ne napit ovat pieniä?
VastaaPoistaKosketusnäyttö joustaisi. Ja väriä.kans
Käytin tänään uutta lukijaa ensi kertaa. Minulla on kokemusta käyttöliittymien suunnittelusta ja Markuksen blogitekstin olin lukenut kesällä. Astuin silti miinaan ja ostin lähiseudun, kun piti ostaa sisäinen. Minua varmaankin hämäsi painikkeiden järjestys sekä se, ettei minulla ollut hajuakaan siitä, mitä lähiseutu tarkoittaa.
VastaaPoistaMarkuksen vahvistusnäkymässä näytetään "Hinta ilman alennuksia". Tämä näkymä olisi säästänyt minulta 4 euroa.
Mitä opimme tästä - kannattaa lukea ohjeet ennen kuin alkaa käyttämään uusia laitteita! :) Tämä pätee muutenkin hyvin tästä aiheesta syntyneeseen jupakkaan....
Poista> Perustelut OK-nappia vastaan ovat ymmärrettäviä, mutta meidän vaakakupissamme painoivat enemmän perustelut painikkeen puolesta. Mikäli laitteessa ei olisi OK-painiketta, lukija olisi jatkuvasti valmis veloittamaan matkakortilta oston.
VastaaPoistaEikä olisi. Tällöin ne 1 tai 2 tai A tai B nappulat toimisi myös OK-nappina. Lukija olisi valmis veloittamaan matkakortilta oston vain sen jälkeen kun sitä on painettu, ihan siinä missä OK-nappi nykyään. Jäisi vain yksi turha vaihe pois. Ja peruuttaminen X-painikkeellakin olisi edelleen ruudulla.
Mutta se isoin juttu mitä en vaan voi ymmärtää on että miksi järjestys piti vaihtaa. Mitä vikaa oli siinä että kortti näytettäisiin ensin, näytölle tulee kortin tiedot (esim. arvo) ja vyöhykkeet mistä sitten valita? Eikö se olisi vain loogista kun nyt on menty 15 vuotta tällä systeemillä, ja ennen kaikkea koska vaihto ja kausilippu toimii edelleen näin että mennään kortti edellä laitteeseen? Tuntuu ihan absurdilta että nämä toimii nyt ihan päinvastoin, arvo vs kausi. Moni kuitenkin vaihtelee kausilipun ja arvon välillä kuukausikohtaisesti. Nämä ihmiset ei opi tätä varmaan koskaan. Koska sitä pitäisi aina miettiä, se ei tule koskaan lihasmuistista. Kerrassaan uskomattoman surkea systeemi. Vuosi on 2016 ja näin itsestäänselvää asiaa ei käyttöliittymäsuunnittelussa oteta huomioon. Tuntuu mahdottomalta.
Mitä tällä käyttötavan täydellisellä kääntämisellä saavutettiin? Paitsi sekaannusta ja hitautta (sekaannus saattaa kokemuksen myötä hävitä niillä jotka eivät koskaan käytä kausilippua, mutta kortin näyttäminen prosessin viimeisessä vaiheessa tulee aina olemaan hitaampaa verrattuna siihen että se olisi ensimmäinen vaihe). Hauska juttu on se, että jopa vihattu ja turha OK-nappikin olisi kenties voinut toimia JOS kortti näytettäisiin ensimmäisenä.
Vastaukset kysymyksiisi löytyvät tästä blogipostauksesta. Se kannattaa lukea ennen kommentointia.
PoistaYlipäätään en osaa kuvitella millaisia vaikeuksia arkielämässä on ihmisellä, joka ei opi tätä uutta laitetta koskaan käyttämään. Varmasti esim. verkkopankin tai tietokoneen käyttäminen on tällöin täysin ylivoimaista.
Kyse ei ole siitä että tämä tekisi laitteen käytöstä jotenkin mahdottoman vaikeaa. Kyse on siitä että se on intuition vastaista, ja se hidastaa tätä mikä pitäisi olla tosi yksinkertainen ja automaattinen prosessi. Se on sama kuin verkkopankin kirjautumissivu muuttuisi kuukauden välein niin että käyttäjätunnus-kenttä vaihtaisi tunnusluku-kentän kanssa paikkaa. Olet tottunut laittamaan käyttäjätunnuksen aina ylempään laatikkoon ja salasanan alempaan. Eihän niitä tekstejä koskaan edes lue, koska se on juurikin automaattista. Se tulee lihasmuistista. Ei siinä tarvitse olla "vaikeuksia arkielämässä" että tämä muutos sekottaisi ja hidastaisi kirjautumista.
PoistaOK nappi on mielestäni hyvä ja käyttö on mielestäni myös loogista. Matkustan n. 4-6 kertaa viikossa 1-vyöhykkeellä arvolla ja harvemmin muilla vyöhykkeillä. Valitettavan usein valitsen väärin vanhalla lukijalla eikä sitä voi perua, kun en ole matkustamassa vain 1-vyöhykkeellä. Minusta on myös loogista valita ensin ja sitten maksaa.
VastaaPoistaAnonyymi sanoi: "Mitä vikaa oli siinä että kortti näytettäisiin ensin, näytölle tulee kortin tiedot (esim. arvo) ja vyöhykkeet mistä sitten valita?"
VastaaPoistaNo itse asiassa se ei nykyäänkään mene näin. Arvolippua ostaessa korttia täytyy pitää *samaan aikaan* lukualueella kun nappia painaa. Et voi ensin vain vilauttaa korttia, poistaa sitä ja sen jälkeen tehdä ostoksia.
Tämä johtuu siitä, että lippuostos pitää rekisteröidä sinne kortille, ja sitä ei voi tehdä ennen kuin matkustaja on myös painellut niitä nappeja, tai aikaisintaan sen voi tehdä samaan aikaan. Se laite kun ei ole ajatustenlukija, niin ei se voi kirjoittaa kortille sitä matkalippua ennen aikojaan.
Eli tässä nimenomaisessa detaljissa tasapainotellaan kahden hankaluuden välillä: JOKO täytyy käyttää kahta kättä (lippu ja nappi yhtäaikaa) TAI sitten matkalipun kirjoittaminen kortille on tehtävä lopuksi.
Olet tietenkin oikeassa että korttia ei voi näyttää, poistaa ja sen jälkeen tehdä ostoksia. Tämän mahdollistamiseksi olisi pitänyt tehdä isojakin muutoksia mitkä ei luultavasti ollut realistisia budjetin näkökulmasta.
PoistaMutta kyllähän sitä kosketusnäyttöä pystyy kortti kädessä painella. Ei se ole mikään ongelma tai este. Se olisi vain vaatinut vähän tehokkaamman ja laajemman lukualueen. Tämä olisi mahdollistanut laitteen nopean ja intuitiivisen yhden käden "kortti edellä" käytön.
Nykysysteemissä, missä laite sekoaa jos se tunnistaa kortin ennen viimeistä vaihetta, on kaksi luotettavaa ja toimivaa käyttötapaa (ainakin omien kokemusten perusteella): a) nopeahko KAHDEN käden käyttö, jossa toisella näppäillään näyttöä ja toisessa pidetään korttia kunnes sen saa näyttää lukijalle b) hidas yhden käden käyttö, jossa ensin näppäillään ja sitten kaivetaan kortti jostain taskusta ja näytetään.